Kävin puodissa ostamassa annoksen sokeria. Olen vannoutunut ja puhtaasti tunnustava coca-cola-addikti, ja olen sitä vaikka toki minulle on kerrottu kaikki yhtiön kataluudet ja sokeriveden sivuvaikutuksetkin.
Iltapäivälehdistö oli päässyt askelen eteenpäin Ruotsin kovasti iloitusta perheenlisäysteemasta. Nyt huomion kohteena oli Putous-ohjelman jatkot. Mitä ihmettä nuo hahmot ovatkaan puuhastelleet?
Samaan aikaan Lähi-Idässä on koko pallon tulevaisuus pelissä. Länsivallat tuntuvat ihan oikeasti aikaimoisilta mulkeroilta, mikäli on uskominen niitä HÄVETTÄVÄN VÄHÄISIÄ uutisia, mitä suuri osa suomalaisesta “journalismista” suvaitsee tarjoilla. YK:n tekemää rauhantyötä torpataan kaikin keinoin nyt, kun kysymyksessä on sen kokoluokan asiat että Kiina ja Venäjäkin ovat kiinnostuneita kuinka hommassa käy.
Ovatkohan suomalaiset poliitikot yhtä kehällä kuin suomalaiset mediat. Ja onkohan siellä heidän kehällään enää laisinkaan happea? Meinaan vaan, että jos suursota syttyy yks kaks ensi yön aikana, niin mitä meidän pitäisi ajatella siitä tästä uutistoiminnasta?
Vai odotellaanko tässä nyt sitten sitä, että huolella viilattu sotapolitiikka tuottaa niin messeviä USA-, ja NATO-myönteisiä uutisia, että voidaan vaihtaa Usko Eevertin pärstän kuva esimerkiksi jonkun länsivastaisen – ja tottakai hirtetyn – poliitikon kuvaan.
Oikeasti hei, nämä putoushahmot ovat fiktiivisiä. Eikö teitä yhtään huolestuta, että suomalaisille ihmisille painetaan isoimmalla fontilla uutisina asioita, jotka ovat puhdata fiktiota? Jotenkin tekisi mieli laittaa soimaan Kurren Kuuden vuoden kuuliaisuus, mutta laitanpa sittenkin linkin verkkosivustoon, joka tarjoaa myös ihan oikeasti uutisista käyvää purtavaa:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=1&id=2714
Psst, heitä on myös mahdollista tukea.
